¡Hola! Tänään ajattelin esitellä vähän karua kasvisvalikoimaani. Minun täytyy tunnustaa näin aluksi, että en ole järin suuri kukkivien kasvien ystävä. Kukkien taksonomia on minulle täysin vierasta. Itse asiassa olen niin ulkona kasvitieteestä, että käytän jokaisesta tienpientareella, ojassa, puutarhassa ja ruukussa kukkivasta kasviksesta yleisnimitystä ”kukka”, koska en erota pionia akileijasta, enkä voikukkaa peltosauniosta.

Sen sijaan olen aina tuntenut viehtymystä luonnon karumpiin kasvustoihin: mehikasveihin, sammaliin/ jäkäliin, kivikasveihin, puunkäkkyröihin ja erityisesti kaktuksiin. Jo taaperoikäisenä lumouduin eräästä mummoni hehtaarikokoisesta kaktuksesta niin kovasti, että iskin pienen pullakäteni suoraan tuon penteleen piikkeihin. Tapauksesta huolimatta en onnistunut kehittämään piikkikammoa, vaan tätä nykyä omistan itsekin muutaman kaktuksen (ja haaveilen uusien kasvattamisesta).

Kaktuksiahan on sen seitsemää sorttia: kukkivia, ei-kukkivia, piikkisiä, piikittömiä, pitkulaisia, pyöreähköjä, pylväsmäisiä, haarautuvia… Wikipedian mukaan lajeja on huimat 1866 ja sukujakin satakunta. Minulta löytyy tällä hetkellä sen perinteisen joulukaktuksen räpyskän lisäksi kaksi ihan itse siemenestä kasvatettua vauvaa (siroteltu kaktusmultaan pussista, jossa lukee ”Cactus Mix”, joten lajeista ei tietoa) ja sitten yksi jyhkeä ja julmapiikkinen kaktuksenpallero, jonka lajikkeesta minulla ei niin ikään ole minkäänlaista hajua, koska olen saanut sen lahjaksi (keneltäs muultakaan kuin mummoltani).

 

Tämänhetkinen kaktustilanne: Etualalla itse siemenestä asti kasvatetut juniorit, taustalla joulukaktus ja jokin tuntematon suuruus.

Kyllä minulla muutama muukin kasvi on ihan tasapuolisuuden nimissä. Appelsiinipuun istutin koemielessä kaupasta HeVi-osaston valikoimista poimitun appelsiinin siemenestä ja sehän lähti kuin lähtikin itämään. Samoin teki habanero ja tällä hetkellä molemmat koekasvatukset menestyvät mainiosti ikkunalaudallani. Habanerojen lisäksi löytyy yksi Bird’s Eye-chili, joka tuotti viime kesänä ihan mukavan pikku sadon. Ja sitten on yksi ruukussa elelevä minikuusi (en tiedä, mikä havukasvi on oikeasti kyseessä, mutta väliäkö tuolla) ja yhdessä ruukussa nuokkuu vielä muratti, jonka eloisuudesta en tällä hetkellä ole kovin varma.

Katsotaan, mitä uusia ideoita tuleva kevät tuottaa. Haaveissa on ainakin kaivaa Opuntia-kaktuksen siemenet kaapin kätköistä ja yrittää saada edes yksi siemen itämään. Niin, että nyt kun minulla on yksi lehtevä, yksi piikkipallomainen, yksi pylvästyyppinen ja yksi karvainen minikaktus, niin semmoinen lätkämäinen olisi ihan kiva lisä valikoimiin ;)

P.S. Pitäisiköhän hankkia ensi kesäksi jokin kasvion tapainen ja alkaa opettelemaan ”kukkien” nimiä?

- Kukkaisneito Wattu

No, pari origamiakin tuli väännettyä Etelä- Amerikan hengessä ;)