Tänään kävin lauhtuneesta pakkassäästä ilahtuneena pienellä kävelyllä ( no okei tunnustan...kävin myös lähikaupassa nuuskimassa, josko Loppiaisen jäljiltä olisi ale-laputettuja tuotteita hyllyssä ;D ). Yleensä hiihtelen ulkosalla kuulokkeet tiukasti tärykalvoilla ja volyymit ihan liian kaakossa, mutta tänään tein tietoisen valinnan ja jätin soittimen kotiin. Sen sijaan nappasin mukaani taannoin hankkimani digipokkarin ja bongailin ympäristöä sen kautta.

Aamu ei yleensä ole ollut minulle mitenkään luovaa aikaa, vaan parhaat ideat tuppaavat yleensä pyrkimään mieleen silloin, kun normaali ihmiset kääntävät kylkeään sängyssä kuola tyynylle valuen. Tänä aamuna kuitenkin sain yllätyksekseni inspiroitua pienen runoelmankin päässäni. Liekö syynä ollut se, että musiikin puuttuessa taustalta jouduin kehittelemään ihan omia ajatuksia viihdykkeekseni.

No, jotta tämä sanallinen saaste ei jäisi jylläämään pelkästään minun aivolohkoihini, päätin jakaa sen täällä blogissani. Runon nimi "Morgenstimmung" eli Morning mood viittaa erään norjalaisen romantiikan ajan säveltäjän, herra Edvard Grieg: in teokseen Peer Günt, jossa esiintyy saman niminen "tuntematon" osanen. Tässäpä tätä ( kera kuvatusten ):

 

Morgenstimmung

 

Taivaankannen hilsettä olkapäillä

narskutan kengänpohjia hutussa, jota harakka on jo hännällänsä hämmennellyt.

Musti käynyt kirnuamassa voisilmän

                      sinne            

tänne

kuin auringonpaisteen keskelle loputonta tabula rasaa.                                                                                                                

voisilma.jpg 

                                                              

Pyydystän aamiaishiutaleet kieleni kärjellä.

Ja niin kuin minäkin odotan liikettä luonnon aamujäykkiin niveliin

                      puut vartovat kuin kilpikonnat

syvällä kuorissaan tämän musta- valko- TV:n siirtymistä eläviin väreihin.

muoks.jpg

 

                                                           

                

 

 

 

 

 

- Inspiroitunut Wattu